Diodorus puhui 30 metriä korkeasta obeliskista, joka oli pystytetty kuningatar Semiramiksen kunniaksi Babyloniin.1 Raamattu mainitsee obeliskityyppisen kuvan, joka oli noin 2,7m leveä ja 27 metriä korkea. Sentähden...lankesivat kaikki kansat, sukukunnat ja kielet maahan ja kumartaen rukoilivat kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt (Dan.3:1-7). Mutta obeliskien käyttö oli tunnetuinta Egyptissä, (joka oli mysteeriuskonnon linnake). Egyptissä on yhä monia obeliskeja, vaikka jotkut niistä onkin siirretty muihin maihin. Yksi on New Yorkin Central Parkissa (keskuspuisto) ja toinen Lontoossa ja muita on siirretty ROOMAAN.
Obeliski yhdistettiin alunperin auringonpalvontaan "Baalin" symbolina (joka oli Nimrodin arvonimi). Muinaiset ihmiset—hylättyään tiedon tosi Luojasta—alkoivat pitää aurinkoa jumalana ja suurena elämän antajana nähdessään, miten se antoi kasveille ja ihmisille elämän. Obeliskilla oli heille myös seksuaalinen merkitys. Käsittäessään, että seksuaalisen yhtymisen kautta syntyi elämä, alettiin fallosta (miehen sukupuolielintä) pitää (auringon lisäksi) elämän symbolina. Näitä uskomuksia symboloi obeliski.2
Raamatun sana "kuva" on käännetty monista eri hepreankielen sanoista. Eräs niistä sanoista on matzebah, joka merkitsee "seisovaa kuvaa" tai obeliskia (1.Kun.14:23; 2.Kun.18:4; 23:14; Jer.43:13; Miika 5:13). Toinen tällainen sana on hammanim, joka merkitsee "auringon kuvaa", kuvaa, joka on omistettu auringolle tai obeliskia (Jes.17:8: 27:9).
Täyttääkseen symbolisen tehtävänsä oli obeliskit asetettava pystyasentoon. Sillä tavoin ne osoittivat ylöspäin—aurinkoa kohti. Falloksen symbolina oli pystyasennolla myös ilmeinen merkityksensä. Kun pidämme tämän mielessämme, on mielenkiintoista huomata, että kun Jumala lausui tuomionsa tällaista väärää jumalanpalvelusta vastaan, Hän sanoi, ettei tällaisia kuvia (obeliskeja) saa pystyttää, vaan ne on kaadettava maahan (Jes.27:9).
Kun israelilaiset sekoittivat Hesekielin päivinä pakanallista epäjumalanpalvelusta omaan uskontoonsa, he pystyttivät "sisäänkäyntiin mustasukkaisuutta aiheuttavan kuvan" temppeliin (Hes.8:5). Tämä kuva oli luultavasti obeliski, falloksen symboli, sillä (kuten Scofield toteaa), ne oli "omistettu fallos-kulteille".3 Obeliskin pystyttäminen pakanatemppelin sisäänkäyntiin ei ollut siihen aikaan epätavallista. Toinen seisoi Tumin temppelin sisäänkäynnissä ja toinen Hathorin temppelin, "Horuksen (Tammusin) asuinsijan" edessä.4
On mielenkiintoista, että myös Pietarin kirkon sisäänkäynnin edessä Roomassa on obeliski, kuten alla oleva valokuva osoittaa. Se ei ole pelkästään kopio egyptiläisestä obeliskista, vaan se on sama obeliski, joka seisoi Egyptissä muinaisina aikoina! Kun mysteeriuskonto tuli Roomaan pakanuuden aikana, ei Roomassa ainoastaan valmistettu ja pystytetty obeliskeja, vaan keisarit kuljetuttivat ja pystyttivät sinne niitä Egyptistä kalliilla hinnalla. Caligula tuotti Eggyptin Heliopoliksesta vuosina 37-41 j.Kr. Vatikaanin kukkulalla sijaitsevaan sirkukseensa sen obeliskin, joka nyt on Pietarinkirkon edessä.5 Heliopolis on vain Betshemeshin kreikkalainen nimi. Se oli Egyptin auringonpalvonnan keskus muinaisina aikoina. Nuo obeliskit mainitaan Vanhassa testamentissa "Betshemeshin kuvina" (Jer.43:13)!
Juuri sama obeliski, joka seisoi kerran Egyptin pakanuuden temppelin edessä, seisoo nyt roomalaiskatolisuuden äitikirkon edessä! Tämä ei voi olla sattumaa.
Vatikaanin punaista graniittia oleva obeliski on n. 25m korkea (perustuksineen 32m korkea) ja painaa 320 tonnia. Se siirrettiin keskelle Pietarin kirkon edustaa vuonna 1586 paavi Sixtus V:n määräyksestä. Tällaisen painavan obeliskin siirtäminen—varsinkin tuohon aikaan—oli hyvin vaikea tehtävä. Monet kieltäytyivät yrittämästäkään sitä, varsinkin kun paavi oli määrännyt kuolemantuomion, jos obeliski putoaisi tai kaatuisi!6
Alla oleva piirros näyttää Pietarinkirkon pohjapiirroksen ja sen edessä olevan pyöreän aukion. Obeliski seisoo keskellä tätä aukiota. Aukiota reunustaa 248 doorilaistyylistä pylvästä, jotka maksoivat noin miljoona dollaria. Pylväiden tyyli on lainattu pakanatemppeleiatä.
Me tiedämme, että Jumala ohjasi kansansa rakentamaan Salomon hallitessa temppelin—Vanhassa Testamentissa—ja valitsi asettaa läsnäolonsa sinne. Mutta Uudessa Testamentissa on selvää, ettei Pyhä Henki asu enää ihmiskäsin rakennetuissa temppeleissä (Ap.t.17:24). Jumala asuu nyt kansassaan—tosi seurakunnassaan—Henkensä kautta! Paavali sanoo: "TE olette Jumalan temppeli ja... Jumalan Henki asuu teissä" (1.Kor.3:16). Ymmärtäen tämän suuren totuuden alkuseurakunta—täynnä Pyhää Henkeä—ei koskaan ryhtynyt rakentamaan temppeleitä kivestä tai metallista. Sen sijaan he ryhryivät julistamaan evankeliumia. He eivät käyttäneet aikaansa rahanhankkimiskampanjoihin tai painostaviin lahjoitusvaatimuksiin voidakseen rakenta hienomman rakennuksen kuin lähistöllä sijaitseva temppeli oli! Halley's Bible Handbookin (Halleyn Raamatun käsikirjan) mukaan kirkkorakennuksesta ei ole mitään merkintöjä ennen aikaa 222-235 j.Kr.!
Tämä ei tarkoita sitä, että olisi väärin rakentaa kirkkorakennuksia. Ehkäpä syynä siihen, ettei kirkkoja rakennettu aikaisemmin, olivat vainot. Alkukristityillä ei ollut lupa omistaa kiinteää omaisuutta. Mutta jos heillä olisi ollut oikeus siihen, olisivat he rakentaneet yksinkertaisia kirkkoja—ei ulkonaisesti näyttäviä. He eivät olisi yrittäneet kilpailla tyyliltään ylellisten hienojen pakanatemppeleiden kanssa—kuten Dianan Efesossa sijaitsevan temppelin kanssa tai Rooman Pantheonin kanssa.
Mutta kun kirkko sai poliittista valtaa ja maallista rikkautta Konstantinuksen aikana, syntyi tapa rakentaa koristeellisia ja kalliita kirkkorakennuksia ja on jatkunut tähän päivään asti. Tämä ajatus on iskostunut siinä määrin ihmisten mieliin, että kirkko (engl.church) tarkoittaa (useimpien) mielestä rakennusta. Mutta Raamatussa sana seurakunta (engl.church) tarkoittaa ihmisten ryhmää eli seurakuntaa, jotka itse muodostavat Pyhän Hengen temppelin! Miten oudolta se sitten kuulostaakin, voi kirkko tuhoutua kokonaan ja kuitenkin ihmisten muodostama seurakunta/kirkko säilyä.
Useimmissa kalliista kirkkorakennuksista, joita vuosisatojen varrella on rakennettu, on torni. Jokainen kirkonrakentajasukupolvi on ottanut sen edellisiltä kirkonrakentajien sukupolvilta kysymättä luultavasti koskaan tornin alkuperää. Joidenkin tornien rakentaminen on maksanut omaisuuksia. Mitään hengellistä arvoa ei niillä ole. Jeesus ei tietenkään koskaan rakentanut mitään sellaista maan päällä ollessaan eikä hän antanut myöskään mitään ohjeita sellaisten rakentamisesta jälkeensäkään. Miten siis alkoi tämä torniperinne kirkkoarkkitehtuurissa?
Jos lukija antaa meille hieman vapautta tässä kohtaa, ehdotamme teoriaa, joka osoittaa Babyloniin. Muistamme tietenkin kaikki Baabelin tornin. Ihmiset sanoivat: "Tulkaa, tehkäämme tiiliä...rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen" (1.Moos.11:3-4). "Taivaaseen asti" on epäilemättä sanontatapa. joka tarkoittaa hyvin korkeaa, niinkuin puhuttaessa muurien ympäröimistä kaupungeista, jotka "ulottuivat taivaaseen saakka" (5.Moos.1:28). Meidän ei pidä olettaa, että Baabelin tornin rakentajat olisivat aikoneet rakentaa aina Jumalan valtaistuimelle asti ulottuvaa tornia. Sen sijaan on riittävästi näyttöä siitä, että (useimmiten "zigguratiksi" kutsuttu) torni liittyi heidän uskontoonsa, johon sisältyi auringonpalvontaa.
"Kaikista Babylonin mahtavista rakennuksista olivat tornimaiset 'Zigguratit' varmaankin mitä uskomattomimpia rakennuksia omana aikanaan nousten majesteettisina sitä ympäröivän tuhansien tornien muodostaman muurin...valtavan aukion ympärillä, jonka ympärille oli rakennettu asuntoja pyhiinvaeltajille ja myös papeille, jotka huolehtivat 'Zigguratista'. Koldewey kutsui tätä rakennuskompleksia 'Babylonin Vatikaaniksi'."9
On väitetty, että eräs Astarte-jumalattren nimistä (Semiramis), joka kirjoitettiin "Ash-tart", merkistee samaa kuin "nainen, joka rakennutti tornit".10 Cybele-jumalatar (jota pidetään samana kuin Semiramis) tunnettiin tornia kantavana jumalattarena, (Ovidiuksen mukaan) ensimmäisenä, joka pystytti torneja kaupunkeihin ja joka esitettiin päässään tornimainen kruunu, samoin kuin myös Diana. Roomalaiskatolisen kirkon symboliikassa torni on neitsyt Marian symboli!11 Onko tällä kaikella jokin keskinäinen yhteys?
Kuten me kaikki tiedämme, rakennettiin jotkut muinaiset tornit sotilaallisiin tarkoituksiin, tähystystorneiksi. Mutta monet Babylonian imperiumissa rakennetuista torneista olivat ainoastaan uskonnollisiin tarkoituksiin temppeleiden yhteyteen rakennettuja! Jos joku vieras tuli babylonialaiseen kaupunkiin noina aikoina, hänellä ei ollut mitään vaikeuksia löytää temppeliä, sillä meille kerrotaan, että korkealla tasakattoisten talojen yläpuolella näkyi sen torni!12 The Catholic Encyclopedia kertoo: "On silmiipistävää, että useimmissa Babylonian kaupungeista oli...temppelitorni."13
Voisiko olla mahdollista, että uskonnolliset tornit olisivat peräisin Babyloniasta (niinkuin monet muutkin asiat, jotka olemme maininneet)? Muistamme, että Jumala hajotti ihmiset valtavan korkeata Baabelin tornia rakennettaessa. On varmastikin mahdollista, että hajaantuessaan eri puolille maailmaa ihmiset veivät mukanaan "torni"-ajatuksen. Vaikka tornit ovatkin kehittyneet eri muotoisiksi eri maissa, ovat tornit kuitenkin säilyneet muodossa tai toisessa!
Tornit ovat jo pitkään kuuluneet kiinalaisten perinteiseeen uskontoon. Kuvassa näemme Nankinissa sijaitsevan "pagodan" (liitettynä jumalattaren nimeen).
Hindulaisuudessa "suurten temppelien reunustamien aukioiden seassa kohoavat suuret pagodat eli tornit...kohoten korkealle ympäröivän alueen yläpuolelle, jossa ihmiset voivat nähdä ne kaikkialta, mikä lisäsi heidän epäjumalanpalvelustaan. Monet näistä pagodeista ovat kymmeniä metrejä korkeita ja ne on päällystetty veistoksilla, jotka esittävät kohtauksia temppelin tärkeimpien epäjumalien elämästä."14
Myös muhamettilaisten keskuudessa voidaan nähdä heidän uskontonsa mukaisia torneja, vaikkakin erilaisia kuin edellämainitut. Allaolevassa kuvassa voidaan nähdä Mekan lukuisia erilaisia minareeteiksi kutsuttuja torneja. Tällaisia torneja on käytetty myös kuuluisassa Sofian kirkossa Sofiassa. (Kts. kuva)
Monien kirkontornien huippu osoittaa taivaalle! Monet kirjailijat yhdistävät, eikä ehkä aiheetta, tornit ja tornien huiput muinaisiin obeliskeihin. Joku toteaa, että "on todisteita siitä, että kirkkojemme tornit ovat peräisin muinaisista temppelien ulkopuolella olleista obeliskeista."15 Joku toinen toteaa: "Yhä on olemassa nykyäänkin huomattavia alunperin fallisia symboleita...kirkontorneja...ja obeliskeja...jotka kaikki osoittavat niiden saaneen vaikutteita fallusta palvoneilta esi-isiltämme."16
Alkuun | Osa 1. Babylonin mysteeriuskonto | Osa 2. Äidin ja lapsen palvonta | Osa 3. Marianpalvonta | Pyhimykset, pyhimysten päivät ja symbolit | Kaksi Babylonia | Marttyyrien ja pyhäinjäännösten palvonnan nousu | Uskonasiaa | Uskonelämä | Seurakunta | Rakennukseksi | Opillista | Arviointia | Historia | Lopun ajat | Kärsivä seurakunta
